- Viillä, viillä, viillä -
Masentaa, pian "pääseekin" syömään. Tarjottimen epämääräistä rummutusta.
- Ei hitto... Paljonkohan tuossa on kaloreita? Onko toi oikeeta vettä? No en mä taidakkaan syyä... Jos ottais vettä. Onkohan siinä piilokaloreita? Jos siihen on tartunu niitä jostain?? Ei hitto, mulla on nälkä, mutta oksettaa. Eli ei kai se ookkaan nälkää.. -
-Etkö sä syö mitään?
- Ehei mulla oo nälkä, söin niin paljon kotona:))
- Aa okei..
Pari lasia vettä ja vessaan, vedessähän voi olla vaikka piilokaloreia. Valoaivo, ei siinä oo sanoo järki, muta se järjen ääni jää taemmalle ja äskeiset juotavat menee pönttöön. Hymyile niille, ei ne voi huomata sitä. Et sä ole vielä laihtunut paljoakaan. Vitun läski. Vessassa saattaa penaalista löytyä harppi tai jotain muuta mukavaa. Ei sillä kunnon haavaa saa, mutta kyllähän se helpottaa.
Kotona makaan vaan, en mä jaksa tehdä mitään. Saatan puhua poikaystävvän kanssa puhelimessa, nyt on kauheaa kun koulupäivän jälkeen oon niin väsynyt ja se on vielä mun luona niin pitää jaksaa yrittää olla pirteä ja sitten jossain vaiheessa romahtaa. Kotona syön sentään vähän ruokaa ja koitan olla oksentamatta. Iltapalaksi taas kahvia, pitkin päivääkin on tullut hörpitty sitä, mutta silti. Illalla taas ahistaa ja saatan vähäsen viiltää, tai jopa vähän enemmän. Onneksi nyt saa nukutta, katotaan heräänkö mä aamulla ajoissa.
Hyvinäkin päivinä masennus ja syömishäiriö kulkee mukana, mutta saatan saada syötyä huomattavasti paremmin kuin huonoina päivinä enkä välttämättä viillä. Ahdistus tulee kuitenkin joka päivä... Jospa se tästä joskus helpottaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti