#12 Testituloksia

En ole ahminut, toisin kuin pelkäsin, hyvä minä!:)
Ei mitään ideaa kirjoitella blogiin, mutta haluan kirjoittaa jostakin, joten ajattelin vähän laitella millaisia testituloksia saan Vastaamon mielenterveystesteistä. Joten aloittakaamme.

Masennus (DEPS)

Pistemäärä: 20
Vähintään 12 pistettä saavista noin puolella diagnosoidaan masennnus.

#	Kysymys	Vastaus
1	Olen kärsinyt unettomuudesta	Erittäin paljon
2	Olen tuntenut itseni surumieliseksi	Erittäin paljon
3	Minusta on tuntunut, että kaikki vaati ponnistusta	Melko paljon
4	Olen tuntenut itseni tarmottomaksi	Melko paljon
5	Olen tuntenut itseni yksinäiseksi	Jonkin verran
6	Tulevaisuus on tuntunut toivottomalta	Melko paljon
7	Elämästä nauttiminen on tuntunut mahdottomalta	Jonkin verran
8	Olen tuntenut itseni arvottomaksi	Erittäin paljon
9	On tuntunut, että kaikki ilo on hävinnyt elämästä	Jonkin verran
10	On tuntunut, että alakuloisuuteni ei ole hellittänyt edes perheeni tai ystävieni avulla	Melko paljon

Ahdistuneisuushäiriö (GAD-7)

Pistemäärä: 16

GAD-7 –testin tuloksena 10 pistettä tai enemmän viittaa mahdolliseen yleistyneeseen ahdistuneisuushäiriöön. 

#	Kysymys	Vastaus
1	Olen tuntenut oloni hermostuneeksi, ahdistuneeksi tai erittäin kireäksi	Lähes joka päivä
2	En ole voinut lopettaa tai hallita huolestumistani	Useammin kuin puolet ajasta
3	Olen liioitellut huoliani eri asioissa	Useana päivänä
4	Minun on ollut vaikea rentoutua	Useammin kuin puolet ajasta
5	Olen ollut niin levoton, että minun on ollut vaikea pysyä aloillani	Lähes joka päivä
6	Olen suuttunut tai ärtynyt herkästi	Lähes joka päivä
7	Olen ollut peloissani ikään kuin jotain kamalaa voisi tapahtua	Useammin kuin puolet ajasta

Syömishäiriö (SCOFF)

Pistemäärä: 4

 Kaksi pistettä tai enemmän viittaa syömiskäyttäytymiseen liittyviin ongelmiin

1. Yritätkö oksentaa, koska tunnet olevasi epämiellyttävän kylläinen?
Hyvin usein

2. Huolestuttaako sinua ajatus, ettet enää pysty hallitsemaan syömisesi määrää?
Kyllä

3. Oletko laihtunut lähiaikoina yli kuusi kiloa kolmen kuukauden aikana?
Kyllä

4. Uskotko olevasi lihava, vaikka muut väittävät, että olet laiha?
Kyllä

5. Hallitseeko ruoka mielestäsi elämääsi?
Ei

#11 Miten masennus vaikuttaa elämääni?

Pahimpina päivinä aamu alkaa sillä, että olen pyörinyt koko yön ilman unta tai saanut vaihtoeshtoisesti pari tuntia katkonaista unta, joka kylläkin tuntuu pahemmalta kuin valvominen. Aamulla kiskaisen puolisen kuppia kahvia ja raahaan itseni kouluun (jos raahaan) paia minuttia ennen tunnin alkua. Mitä mä siellä edes tekisinkään, musiikki pauhaa kuulokkeista ja tuotan taas pettymyksen kaikille sillä, etten välitä.

- Viillä, viillä, viillä -

Masentaa, pian "pääseekin" syömään.  Tarjottimen epämääräistä rummutusta.

- Ei hitto... Paljonkohan tuossa on kaloreita? Onko toi oikeeta vettä? No en mä taidakkaan syyä... Jos ottais vettä. Onkohan siinä piilokaloreita? Jos siihen on tartunu niitä jostain?? Ei hitto, mulla on nälkä, mutta oksettaa. Eli ei kai se ookkaan nälkää.. -

 -Etkö sä syö mitään?

- Ehei mulla oo nälkä, söin niin paljon kotona:))

- Aa okei..

Pari lasia vettä ja vessaan, vedessähän voi olla vaikka piilokaloreia. Valoaivo, ei siinä oo sanoo järki, muta se järjen ääni jää taemmalle ja äskeiset juotavat menee pönttöön. Hymyile niille, ei ne voi huomata sitä. Et sä ole vielä laihtunut paljoakaan. Vitun läski. Vessassa saattaa penaalista löytyä harppi tai jotain muuta mukavaa. Ei sillä kunnon haavaa saa, mutta kyllähän se helpottaa.

Kotona makaan vaan, en mä jaksa tehdä mitään. Saatan puhua poikaystävvän kanssa puhelimessa, nyt on kauheaa kun koulupäivän jälkeen oon niin väsynyt ja se on vielä mun luona niin pitää jaksaa yrittää olla pirteä ja sitten jossain vaiheessa romahtaa. Kotona syön sentään vähän ruokaa ja koitan olla oksentamatta. Iltapalaksi taas kahvia, pitkin päivääkin on tullut hörpitty sitä, mutta silti. Illalla taas ahistaa ja saatan vähäsen viiltää, tai jopa vähän enemmän. Onneksi nyt saa nukutta, katotaan heräänkö mä aamulla ajoissa.

Hyvinäkin päivinä masennus ja syömishäiriö kulkee mukana, mutta saatan saada syötyä huomattavasti paremmin kuin huonoina päivinä enkä välttämättä viillä. Ahdistus tulee kuitenkin joka päivä... Jospa se tästä joskus helpottaa.

#10 Jos mä kuolen nuorena

Koulu alkoi tosiaan tämän viikon maanantaina, tai no oikeastaan se alkoi jo viime viikon torstaina, mutta otin vähän omaa lomaa. Maanantain koulupäivä oli yhtä tuskaa, samoin tiistai. Olen ollut yt joka päivä ihan käsittämättömän väsynyt, jokainen päivä on vienyt voimia hirveästi. Kouluruokailu on tunout mahdollisuuden skipata yksi ruokailu taas vähemmälle ilman mitään huomaamista.

Aamupalaksi on uponnut puolikuppia kahvia, koulussa vettä ja tänään ikäväkseni söin ruisleivän ja kotiin tultua voin sanoa, että oli koulussa eväät niin ei välipalaakaan vahdita. Mahtavaa!
Illaksi vetäydyn aina omaan huoneeseen ja vaan makaan, paitsi nyt kun Jesse on täällä niin oon joutunut koulun jälkeenkin olemaan sosiaalinen. Illalla kun muu perhe on syönyt lämpimän ruoan voin itse ottaa pikkunokareen ruokaa ja iltapalaksisitten hedelmää ja jotain vastaavaa. Oon toki antanut itselle luvan syödä, jos tulee nälkä, muttei sitä ongelmaa ole vielä ollut. Viikonloppu menee varmaan taas ahmiessa.

Keskiviikkona oli sitten LANU-aika ja keskustelu meni miten meni. Lähdin kesken ruosin tunnin ja sain jälleen osakseni joko sääliviä tai ihmetteleviä katseitä, en osannut tulkita eikä oikein kiinnostanutkaan.
Odottelin aikani, että mut noudettiin opettajainaulasta, sama huone, sama mies ja sama hämmentävä hiljaisuus.

Lanu: Miten sun kesä on mennyt?
Minä: Siinä kai tuo...
L: Eli?
M: No oon ollu Jessellä ja se on ollu meillä, kävin mä töissäkin.
L: Aijaa missä sä olit töissä?
M: Päiväkodilla vaan...
L: No oliko kivaa? Vai oliko lähtö töihin ihan hirveetä?
M: No oli se ihan kivaa, olin vaan väsynyt.

- Tässä on jotain turhaa jaarittelua kesän kulumisesta ja vanhoista jutuista, kuten mekon pukemisesta juhliin ja viiltelyarpien häpeilystä. -

L: Entä miten sulla on nyt menny koulu? Ootko jättänyt tulematta ahdistuksen takia?
M: No en mä tullut viime viikolla ollenkaan, tulin vasta nyt.
L: Miksi?
M: Oli vähän ohjelmaa, en ollu kotona.
L: No miten sä koet tän lukion alotuksen taas? Onko sua masentanut?
M: Ahistaa aika paljon, oon mä kerran viiltäny.
L: Eikö ne viimeksi puhutut jutut autanu? (aka piirrä tai kirjota tunteet tai lähde lenkille)
M: No ei, tai en mä tiiä. En mä jaksanu enää ees kokeilla.
L: Sovitaanko, että kerrot miten masennus vaikuttaa sun elämään ja kirjotat niistä jotain ylös ja tuot ne ens kerralla tänne?
M: Joo vaikka

- Aika pian aika olikin lopussa ja sovittiin aika kahen viikon päähän maanantaille, en tiiä miten tuun pärjäämään sinne asti ilman viiltämistä, kun Jessekin lähtee niin ei oo mitään syytä olla viiltämättä.. -