Kuulun semmoseen anoreksia kik-ryhmään, jossa on mun lisäksi 8 muuta tyttöä jotka painii syömishäiriön kanssa. Eihän mulla ole anoreksia diagnoosia, vaan epätyypillinen laihuushäiriö, kun enhän mä ole alipainoinen ja tälleen. Oon "normipainoinen". Eli ne tarkoittaa, että mä olen läski. Muistan kun ensimmäisen kerran kerroin mun laihtumisesta LANU:lle ja se sanoi, etten mä kyllä niin lihavalle näytä mitä mä sanoin tuntevani. "Niin lihavalle".
Eli lihavalle joka tapauksessa. Mä masennuin siitä aika paljon. Mutta nyt mä olen onnistunut laihtumaan. Mä oon onnistunut laihtumaan tosi paljon! Painan nyt 55kiloa ja se oli syyskuun tavoitepaino, ensi kuun tavoitepaino on 50kg. Siitä katotaan rauhallisesti sitten eteenpäin.
Mä haluaisin olla tosi kaunis. Tumblr on tosi paha paikka, siellä on joku maailman kauneimpien tyttöjen kokoontuminen mun etusivulla. HNNNGH. Mä toivoisin voivani olla yhtä kaunis ja laiha kuin ne tytöt. Mua harmittaa olla tämmönen ruma ja tavallinen. Enhän mä voi myöntää, ettei mulla ole itsekunnioitusta vaan oon omasta mielestä täysi nolla. Mutta sitten kun saan laihutettua tarpeeksi, niin musta tulee kaunis. Silloin kaikki kattoo mua ja kadehtii, tai ei ehkä kadehdi, mutta ainakin joku pitäisi mua kauniina.
Mua masentaa vaan niin paljon. Tää blogikin on ihan kuollut. Huomenna alkaa koulu 9:55, mutta minäpä joudunkin menemään LANU:lle 9:00 ja tottakai tuun ekalle tunnille myöhässä viisi minuuttia vähintään. Se on aina yhtä kamaa kun joutuu koputtamaan ovelle ja koko luokka tuijottaa. Mä ojennan mun lapun ja ope kattoo sanat "nuorisopsykiatria" jaa hullu. Mä oon varma, että ne pitää mua hulluina.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti